Hyvinvointiklusterin vientimenestys ja merkitys kansantaloudessa 1990-luvun jälkipuoliskolla

Tutkimuksessa tarkastellaan hyvinvointiklusterin vientimenestystä ja teollisen toiminnan kehitystä 1990-luvun jälkipuoliskolla. Klusterin teollinen laajuus Suomessa on erittäin vaatimatonta. Klusterin osuus teollisuustuotannosta on vajaa kolme prosenttia ja tavaraviennistä alle kaksi prosenttia – klusteri on siis vielä kaukana uudesta ”viennin tukijalasta”. Tuotanto-osuus kasvoi hieman 1990-luvun jälkipuoliskolla, tavaravientiosuus pysyi kutakuinkin muuttumattomana. Positiivisia signaaleja ovat kuitenkin klusterin viennin trendimäinen kasvu, pääomasijoittajien kansainvälisestikin tarkasteluna huomattava panostus hyvinvointiteknologiaan ja ulkomaalaisomistuksen keskimääräistä suurempi osuus. Kotimaisten ja ulkomaisten pääomasijoittajien sekä ulkomaisten yritysten mielenkiinto hyvinvointiklusterin yrityksiin osoittaa, että odotukset alan kasvusta ovat selvästi keskimääräistä suuremmat. Tulevaisuudessa, lähinnä väestön kaksoisikääntymisen seurauksena, yksi haasteellinen kysymys on, miten julkiset hyvinvointimenot sovitetaan yhteen palvelujen tarpeen kasvun kanssa. Yksityisten palveluyritysten rooli on noussut jo merkittäväksi muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa kehitys on ollut hidasta. Hyvinvointiklusterin tulevaisuuden näkymiin vaikuttaakin vähintään yhtä paljon palvelutuotannon kehittyminen kuin teknologian tuotanto. – hyvinvointi ; kilpailukyky ; klusteri ; terveydenhuolto ; vienti