Assessing Scientific, Reading and Mathematical Literacy : A Framework for PISA 2006 (Finnish version)

Ovatko oppilaat valmiita kohtaamaan tulevaisuuden haasteet? Osaavatko he analysoida, päätellä ja ilmaista tehokkaasti ideoitaan? Onko heillä kykyä elinikäiseen oppimiseen? OECD:n PISA-tutkimusohjelmassa (Programme for International Student Assessment) haetaan vastauksia näihin kysymyksiin. Siinä tutkitaan kolmivuosittain (2000, 2003, 2006, …) keskeisten teollistuneiden maiden 15-vuotiaiden oppilaiden kykyä käyttää hankkimaansa lukutaidollista, matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista. Ensimmäisessä tutkimuksessa vuonna 2000 painottui lukeminen ja toisessa vuonna 2003 matemaattinen osaaminen. Luonnontieteelliseen osaamiseen keskittyvä PISA 2006 täydentää ensimmäisen kokonaisen tutkimusjakson. Luonnontieteiden, lukemisen ja matematiikan osaamisen arviointi – PISA 2006 -viitekehys esittelee PISA 2006 -tutkimuksen aihepiirien määrittelyt. Siihen sisältyy uudistettu ja laajennettu luonnontieteellisen osaamisen viitekehys, tähän liittyvä uudenlainen oppilaiden asenteiden arviointitapa, sekä viitekehykset lukemisen ja matemaattisen osaamisen arvioimiseen. Näistä kolmesta aihepiiristä itetään sisältö, joka oppilaiden tulee omaksua. Lisäksi esitetään taidot, joista heidän tulisi suoriutua, sekä ympäristöt, joissa tietoja ja taitoja sovelletaan. Aihepiirejä ja niiden eri puolia havainnollistetaan esimerkkitehtävillä. TÄYDENTÄVÄÄ KIRJALLISUUTTA PISA 2003 -tutkimuksen ensitulokset julkaistiin teoksissa Learning for Tomorrow’s World – First Results from PISA 2003 (OECD, 2004) ja Problem Solving for Tomorrow’s World – First Measures of Cross-Curricular Competencies from PISA 2003 (OECD, 2004). OECD:n PISA-tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) PISA on 30 OECD-jäsenmaan ja lähes 30 kumppanimaan yhteistyöhanke, jossa yhdistyy osallistujamaiden tieteellinen asiantuntemus ja jota ohjaavat maiden hallitukset yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan. PISA on monella tavalla uudenlainen yritys mitata oppilaiden osaamista: – Arjen osaamisen korostaminen: PISA:ssa ei määritellä arvioitavia aihepiirejä (luonnontieteellinen, lukemisen ja matematiikan osaaminen) ensisijaisesti koulun opetussuunnitelmien mukaan, vaan keskeisiä ovat tiedot ja taidot, joita aktiivinen kansalainen tarvitsee yhteiskunnassa. – Tutkimuksen pitkäjänteisyys: Osallistujamailla on mahdollisuus seurata säännöllisesti ja luotettavasti edistymistään tärkeimpien oppimistavoitteiden saavuttamisessa. – Ikäryhmän valinta: Koska kohderyhmänä ovat 15-vuotiaat eli oppivelvollisuutensa loppuvaiheessa olevat oppilaat, PISA kertoo selkeästi koulujärjestelmän toimivuudesta. – Elinikäisen oppimisen näkökulma: PISA:ssa ei arvioida vain oppilaiden tietoja ja taitoja, vaan myös heidän omaa oppimismotivaatiotaan, uskomuksiaan itsestään ja oppimistapojaan.